maanantai 1. joulukuuta 2014

Mennyt marraskuu

Uuvuttava marraskuu on takana, kun tänään avasin joulukalenterin ensimmäisen luukun. En oikein edes tiedä, miksi voimat ovat niin lopussa. Ehkä ikäkriisi väsyttää. Tai se, että en ole (muka) ehtinyt hierojalle.

Liikunta on ollut ihan pakkopullaa. Aina tekisi mieli olla menemättä, ja turhan usein olen antanut periksi houkutukselle. Joskus olen pakottanut itseni, eikä ole jälkeen päin kaduttanut kuitenkaan.

Makeaa tekee mieli älyttömästi, enkä tiedä, mistä se kertoo. Olen yrittänyt saada painonpudotusta käyntiin, mutta niin on tahmeaa. Ylipainoa on vain muutama kilo, mutta kumman nopeasti ne saavat kavereita, jos ei koko ajan vahdi itseään, syömisiään ja liikkumisiaan. Liikunta ei tosin minua laihduta, mutta ehkä se vähän estää lihomasta.

Täällä viikolla tulee vuosi siitä, kun poliisi soitti ovikelloa ja kertoi läheiseni kuolemasta. Olen ottanut kyseisen päivän vapaaksi töistä. Tarkoitus on olla koko päivä liikkeellä, koska en usko, että pystyn olemaan kotona odottamatta, että summeri soi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti