sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Karu totuus

Kävin passikuvassa, koska sekä lasten että minun passit pitää uusia.

Jos joskus olen kuvitellut näyttäväni ikäistäni aavistuksen verran nuoremmalta, en kuvittele enää.

Kun ihmiseltä poistetaan ilmettä kohottavat silmälasit ja ilmeet ylipäätään, paljastuu karu totuus.

Taas yksi syy olla menemättä likinäköisyyttä poistavaan leikkaukseen. Näytän ihan vainaalta ilman silmälasejani.

Kuvaajan kunniaksi on tosin sanottava, että kuva on parempi kuin minusta viisi vuotta sitten näpätty.

Ikävä, että en voi laittaa kuvaa tähän kommentoitavaksi.

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Tungetteleva kysymys

Olin ystävättären kanssa lounaalla viime viikonloppuna. Mukana olivat myös molempien teini-ikäiset tyttäret.

Jutustelimme mukavia ja lasten korville sopivia. Yhtäkkiä ystävätär otti puheeksi lähestyvän 50-vuotispäiväni ja kysyi: "Saanko tehdä tungettelevan kysymyksen? Joko sulla on vaihdevuosioireita?"

Vastasin rehellisesti ja kerroin sen, mitä olen blogiinkin vuodattanut. Sen jälkeen keskustelimme siitä, miten keho on iän myötä muuttunut ja missä kohtaa vuodet erityisesti näkyvät.

Ystävätär on minua pari vuotta nuorempi, joten hänen kuukautisensa eivät vielä temppuile. Hänellä on kuitenkin iho rypistynyt silmien ympäriltä ja dekolteen alueelta. Ja paino nousee, jos ei pidä varaansa.

Olemme ystävättären kanssa tutustuneet parikymppisinä yliopisto-opiskelijoina. Olemme olleet lähellä toistemme elämää valmistumisen, parisuhteiden muodostamisen, raskauksien, synnytysten ja imetysten, lasten kasvamisen ja työelämän kuvioiden myötä.

Lienee luonnollista, että tuemme toisiamme ja vaihdamme kokemuksia myös vanhenemisesta. Onneksi tätä ei tarvi kestää yksin.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Ensimmäinen ajatus

Tapasin viime sunnuntaina erään tuttavani monen vuoden jälkeen. Hän on täyttänyt viisikymmentä viime vuoden loppupuolella. Mielestäni hän on aina ollut kaunis nainen.

Ensimmäinen sensuroimaton ajatukseni oli: Luoja, miten hän on vanhentunut. Seuraavat ajatukseni olivat: Näytänkö minäkin tuolta? Olenko noin veltostunut ja harmaa? Roikkuuko munkin naamani noin?

En tiedä, mitä ihmiset ajattelevat minut muutaman vuoden tauon jälkeen nähdessään. Luultavasti ainakin, että onpas toikin lihonut. Minun etuni on se, että ensimmäistäkään harmaata hiusta ei ole vielä ilmestynyt, eikä ryppyjä ole pahasti.

Nuorena ihoni oli rasvainen. Vaikka se on nyt selvästi kuivunut, se on silti rypyttömämpi kuin monen sellaisen, jolla oli nuorena sileä ja kaunis iho minun kärsiessäni mustapäistä ja finneistä.

Vuodet jättävät silti jälkensä. Älkää ymmärtäkö väärin: en halua viiskymppisenä näyttää kolmikymppiseltä. Nelikymppinen riittäisi.

Painokin on ärsyttävästi noussut, vaikka herkut ovat olleet pannassa. Toisaalta en ole päässyt liikkumaan, kun kantapäähäni iski plantaarifaskiitti. Se(kin) on ikääntyvien naisten vaiva.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Hyvää uutta vuotta

Heiaheia kertoo, että olen viime vuonna liikkunut yhteensä 203 tuntia 260:lla eri treenikerralla, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Paino on tästä huolimatta noussut kuusi kiloa. Liikunta ei todellakaan laihduta.

Mitähän mun pitäisi tehdä, jotta paino putoaisi? Liikunnan lisääminen ei ainakaan ole vaihtoehto, koska se lisää mun ruokahaluani. Liikunnan vähentäminenkään ei kuulosta järkevältä, koska se on keino, jolla jaksan arjessa. Haluan pysyä hyvässä kunnossa.

Näyttää pahasti siltä, että ainoa keino on puuttua ns. inputtiin. Olen yrittänyt pitää ruokapäiväkirjaa, mutta jotenkin into aina lopahtaa. Sen verran olen kuitenkin saanut listattua syömisiä, että tiedän, missä ongelma piilee.

Tykkään liikaa herkuttelusta ja herkuttelen liian usein. Pitäisi oppia kerta viikkoon ja kohtuudella. Tuntuu siltä, että helpompaa olisi olla ilman.

Nyt huushollissa ei ole herkun herkkua. Sain puolisonkin puhuttua asian taakse, vaikka hän helposti on sitä mieltä, että ehdottaessani yhteistä linjaa puutun hänen itsemääräämisoikeuteensa.

Likat ovat liikunnallisia ja hoikkia, joten heidän herkuttelunsa ei ole siinä mielessä ongelma. He(kin) syövät kuitenkin liikaa sokeria, mikä vie tilaa ravitsevalta ruualta. Tuskin on heidänkään terveydelleen vaaraksi, jos nautitun sokerin määrä vähenee.