tiistai 25. lokakuuta 2016

Otteita arjesta

Syksyni on ollut poikkeuksellisen täynnä kaikkea.

Pääsin suorittamaan aineopintoja avoimeen yliopistoon. Niiden tekoon on aikaa noin vuosi, joten kiirettä pitää.

Kaikki vapaa-aika menee nenä kirjassa, mutta nyt nautin opiskelusta eri tavoin kuin nuorena. Silloin opiskelu oli suorittamista, jonka päämääränä oli valmistua. Oppiminen oli sivuseikka, mutta toivottavasti sitäkin sentään jossain määrin tapahtui.

Nyt voin keskittyä itse asiaan, joten oppiminen näyttäytyy ihan uudessa valossa. Ihmettelen, miten olen ennen tätä ylipäätään selvinnyt elämästä ja työstäni, kun en ole näitä asioita tiennyt tai tiedostanut.

Olen käynyt tänä syksynä jo yhdessä tentissä. Olin vallan liekeissä, kun koin osaavani. Tuloksia ei ole vielä tullut, joten en tiedä, oliko kyseessä oikea vai väärä tunne.

Saan nyt opiskelusta niin paljon sisältöä elämääni, että uuden työpaikan haku jäi. En päässyt edes haastatteluun paikkaan, johon olisin mielestäni ollut loistava. Päätin sen vuoksi jättää hakemiset tähän: olen liian vanha ja/tai kallis, joten ihan turha hakata päätä seinään, kun ei ole pakko.

Esikoiseni on ollut yksin maailmalla jo kaksi kuukautta. Vielä kaksi ja hän palaa kotiin. Olen ollut yllättävän rauhallinen, enkä ole esimerkiksi valvonut öitä. Olen saanut ilmeisesti iskostettua päähäni, että tilanne ei valvomisella ja huolehtimisella muuksi muutu.

Arkea on täyttänyt myös keittiö- ja kylppäriremontti. Asuntomme alkaa olla sen ikäinen, että remonttia on asunnon arvon säilyttämisen nimissä pakko tehdä sellaisenkin, joka ei sisustamisesta välitä.

Keittiöremppa alkaa joulukuun alussa ja tarkoitus on tulla ennen joulua valmista. Kylpyhuoneen vuoro on sitten vuoden alussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti